Olin saanut äidiltäni jo useampi vuosi sitten pienen sydänkorun ilman hihnaa. Nyt pitkän ajan päästä sen taas huomattuani päätin loihtia siitä hempeän rannekorun. Käytin siihen siimaa ja läpikuultavia lasihelmiä sekä lukon. Korun sydän on aina ollut mielestäni niin kovin kaunis kaiverruskuvioineen ja vihdoin se on päässyt pois rasianpohjalta.
Lisäksi kuvissa sen ympärillä on diorin ruusuja, joita teimme koulussa. Sain valinnaiskurssin, jossa tarkoituksena on valmistaa näytöspäähineitä ja asusteita ja tämä oli ensimmäinen askareemme. Ruusuista huomaa selkeästi, miten ensimmäinen ruusuni on kaikkein isoin ja viimeinen kaikkein pienin, mutta onneksi kaikki kuitenkin ovat ruusuiksi tunnistettavia ;=}
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti