Omakuva

Monilla tulee joskus eteen hetki jolloin miettii omaa minuuttaan. Taiteen kautta onkin mahdollista luoda omakuvan muotoinen ikkuna minäkuvaan. 

Päätin siis tehdä itsestäni omakuvan ja lopputulos onkin sekava palapeli, joka jotenkin osuu kohdilleen. Katsoja ei pysty näkemään kokotaustaa, ei edes kaikkia paloja, mutta en näe niitä itsekään.

Monet asiat on kätketty minuuden syövereihin niin syvälle, ettei niitä näy. Osa piirteistä taas näkyy selkeästi muille, mutta ovat itselleen näkymättömiä.

Monet sanovatkin, että toisen pysyy tuntemaan vasta kun tämän kanssa on kulkenut yli kymmenen vuotta. On vain mysteeri kuinka kauan menee, ennen kuin voi sanoa tuntevansa itsensä.

Siinäpä pähkinä purtavaksi ,=}