Syksyn sade. Syksy on
aika pitkä joulua odottavalle. Ja minä ainakin lasken tämän vielä syksyksi,
vaikka ensilumesta on jo aikaa. Ja sateenvarjot ovat taiteessa ikuinen teema.
Elikkä tämä paita on
kunnianosoitus sateelle.
Moni ei pidä sateesta, koska silloin kastuu. Meikit,
hiukset tai vaatteet menevät piloille. Mutta minä kuulun siihen ihmisryhmään, joka
pitää sateesta. Se puhdistaa ilmaa, raikastaa ja pyyhkii turhat asiat mielestä
ja saa tarttumaan hetkeen. Paidan yleinen väritys on sininen ja kankaassa on
raitoja joissa kangas on vuoroin paksumpaa ja vuoroin ohuempaa. Raidat kulkevat
pystysuunnassa kuvaten veden valumista.
Paidan rinnuksessa on
sateenvarjo ja selkämyksessä on kuva tytöstä sateenvarjon kanssa. Tytön sateenvarjolle
tippuva vesi valuu paidan kauluksen alta. Piirsin tytön luonnoksen jo pitkän
aikaa sitten ja ajattelin, että olisi todella kiva saada kuva johonkin
vaatteeseen ja siinähän se =) Siitä, että sain piirroksen siirretyksi kankaalle
turmelematta luonnosta, saan kiittää mummilta saamaani lamppua. Lamppu on
sienen muotoinen ja sen ”lakki” on niin iso, että käytän sitä
läpipiirtopöytänä. Aiemmin käytin ikkunaa ja kyllä sekin toimi tosin käsi väsyi
kun piirsi pystyasennossa ja myöhään työskentelyä oli turha ajatellakaan, valon
jo karatessa toisaalle. Kiitokseni vanhalle designille!! 
Paita on mielestäni
onnistunut ja yksityiskohtaisesta kauluksesta tuli kaunis. Olisin voinut tehdä
mallista hippusen verran väljemmän koska kangas ei jousta, mutta virheistä
oppii ja tiedänpä ensikerralla. Käyttöön menee kuitenkin =D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti